Tiede-lehti lateli artikkelissaan madonluvut suomalaisten talojen energiatehokkuudelle. Esimerkiksi Teknillisen korkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksessa oli vertailtu puurunkoisten pientalojen tiiveyttä ilmanvuotolukua mittaamalla. Keskimääräinen tulos oli noin 4-kertainen ministeriön suosituksiin verrattuna (suositus 1, tulos 3,9). VTT:n professori Pekka Tuomaala puolestaan kertoi kokemustensa pohjalta, että energiapihin talon suunnittelijoita on erittäin vaikea löytää. Kysyntää ei kuulemma ole tarpeeksi, jotta bisnes olisi kannattavaa. 

Ongelma ei todellakaan ole tekniikassa. Toimeen on vain tartuttava. Nykyisten määräysten mukaan talo saa Suomessa kuluttaa 100 kilowattituntia neliömetriä kohti vuodessa. VTT:n mukaan tämä pystytään puolittamaan hyvällä eristyksellä, energiaa säästävillä ikkunoilla, lämpöä keräävällä ilmastoinnilla ja huolellisella suunnittelulla. Kun lisäksi ruvetaan hyödyntämään esimerkiksi auringon tuottamaa lämpöä, tämäkin luku on mahdollista vielä puolittaa. Mitään varsinaista uutta ei siis tarvitse keksiä, konstit ovat jo olemassa. 

Onneksi elämme markkinataloudessa, jossa kuluttajat voivat valinnoillaan vaikuttaa. Kukkarokaan ei ole este: Lisäinvestointeja matalaenergiataloon tarvitaan vain 3-5 prosentin verran normitaloon verrattuna ja takaisinmaksun aika koittaa kuuden vuoden kuluttua. Ei kun matalaenergiataloa pystyttämään! 

Valtiovalta on myös kantamassa kortensa kekoon: Asuntoministeri Vapaavuori on luvannut kiristää rakentamismääräyksiä tuntuvasti jo puolentoista vuoden kuluttua. Määräykset toki koskevat vain uusia rakennuksia. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, vanhojen talojen energiatehokkuuteen ei ole tarkoitus puuttua (mikäli erehdyn, joku asiantuntevampi lukija saa mielellään korjata). Seuraavaksi ministeriö voisi ottaa mietittäväkseen miten vanhojen talojen energiatehokkuutta parannettaisiin vaikkapa peruskorjausten yhteydessä. Suomessa erityisesti korjausrakentaminen tulee olemaan valtaisa bisnes 2010-luvulta alkaen, joten asiaan on syytä tarttua pian.