Das Lederhosenblog - suomalaisena Baijerissa

Viimeisimmät blogimerkinnät

Blogiarkisto

RSS-syöte

Tervetuloa Suomeen!

Share |

Tiistai 20.12.2011 - Aleksi Päiväläinen


Sunnuntain Hesari tiesi kertoa, että venäläisten suurin matkailumaa on pieni naapurimaa Suomi. Noin kahdella miljoonalla tehdyllä matkalla Suomi jätti taakseen muun muassa Turkin, Egyptin ja Saksan. Kehitykseen ei voi olla kuin tyytyväinen. Kaikki osapuolet hyötyvät, kun rajan yli virtaa rahaa. Erityisen hyvin sen huomaa täällä Itä-Suomessa.

Nykyisessä kotikaupungissani Lappeenrannassa venäläisten vaikutus on erityisen voimakas. Esimerkiksi lauantai-iltapäiväisin keskustassa ei juuri suomea kuule. Kaupoissa venäjäntaitoiset myyjät ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Hauskana yksityiskohtana kannattaa mainita vaatekauppojen tarjonta, joka on selvästi vastannut idän turistien kysyntään. Yksinkertaisen ja koruttoman suomalaisen kuosin sijaan naisille on tarjolla muun muassa monenmoisia pitsiunelmia, koristeellisia bling-bling-laukkuja ja näyttäviä gepardikuosisia piikkikorkoisia saappaita. Eräänä päivänä pysähdyin tutkimaan kadunvarteen pysäköityjen autojen rekisterikilpiä. Vajaan 30 auton joukossa oli yhteensä 9 suomalaista rekkaria, loput olivat venäläisiä!

Paljolti turismin ansiosta Lappeenrannan palvelutaso on kertaluokkaa parempi kuin mihin suomalaisissa keskikoon maakuntakaupungeissa on totuttu. Vai missä muussa 60 000 asukkaan kaupungissa olisi yhdellä jättimäisellä ostosalueella Asko, Isku, Vepsäläinen, Masku, Sotka, Kodin Ykkönen, K-Rauta, Gigantti, Motonet, Biltema, Robin Hood, Prisma, S-market, K-Citymarket, Starkki, kolme automyymälää sekä lukuisa joukko muita pieniä ja suuria huonekalu- ja sisustusliikkeitä?

Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää Itä-Suomen päättäjien hinkua opettaa lapsille ruotsin sijaan venäjän kieltä. Toisella kotimaisella ei juuri käyttöä ole. Kielenä venäjä on lisäksi huomattavasti ruotsia vaikeampi niin lausunnan, kieliopin kuin sanastonkin puolesta. Tämä edellyttää pitkäjännitteistä opetusta, joka aloitetaan riittävän nuorena.

Syvyyttä nykytilanteeseen voi hakea historiaa tarkastelemalla. Sata vuotta sitten venäläinen aateli ja silloinen varakas Pietarin keskiluokka tulivat sankoin joukoin nauttimaan Suomen suuriruhtinaskunnassa sijainneiden Karjalan kannaksen, Imatrankosken ja Lappeenrannan iloista. Tältä ajalta on peräisin esimerkiksi upea Imatran valtionhotelli. Keisarillisen Pietarin valtavat markkinat imivät kaiken mitä suomalaiset vain jaksoivat myydä. Suosittuja tuotteita olivat muun muassa elintarvikkeet - aivan kuten nykyäänkin. Kaikkien onnettomuudeksi vallankumous kaatoi Venäjän, synnytti Neuvostoliiton ja sulki rajat yli 70 vuodeksi. Nyt ympyrä on tietyllä tavalla sulkeutunut.

Samaan aikaan myös me suomalaiset olemme pienessä mittakaavassa löytäneet Pietarin. Uudella nopealla Allegro-junalla on tietysti ollut varsin suuri merkitys, mutta ehkä myös henkiset esteet ovat alkaneet murtua. Useimmille 20–30-vuotiaille Suuri ja Mahtava Leningradeineen on muisto vain - vaikka Vladimir Putin tuntuukin tekevän parhaansa neuvostoaikojen palauttamiseksi. Suurin osa suomalaisista tosin reissaa Pietariin työasioissa, mutta myös turistien osuus on ollut voimakkaasti nousussa. Omistakin kavereista ja tutuista moni on viimeisen vuoden aikana valinnut ensimmäistä kertaa elämässään matkakohteekseen Pietarin.

Suomen kehitys on aina ollut läheisesti sidoksissa Venäjään. Olemme sijaintimme takia kietoutuneet idän karhun kohtaloihin ja käsikynkkään. Yhteisistä paritansseista ei Suomen kansalla ole pelkästään hyviä muistoja, pikemminkin päinvastoin. Kaikkien etu kuitenkin on, että yhteiselo sujuu rauhallisissa merkeissä. Tässä mielessä taloudellinen toimeliaisuus rajan yli on parasta mitä voi toivoa. Make money, not war.

Avainsanat: Suomi, Venäjä, matkailu, talous, Karjala


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini

Lähettääksesi kommentin sinun tulee kirjoittaa alla oleva merkkijono kenttään