Keskustelu homeongelmista sai tänään lisäpontta, kun HS ja Yle kertoivat eduskunnan tilaamasta sisäilmaselvityksestä. Työterveyslaitoksen raportti on karua luettavaa: Ensimmäisten tietojen mukaan 260 000 koulujen ja päiväkotien käyttäjää altistuu vuosittain huonolle sisäilmalle. Ongelma on tuttu myös meillä Lappeenrannassa. Tilannetta ei lainkaan helpota, että samanaikaisesti korjausrakentamisen kanssa pitäisi maksaa velkoja ja saada kaupungin talous tasapainoon. Lasten ja nuorten terveys on kuitenkin asetettava etusijalle.

En ole rakentamisen asiantuntija, mutta insinöörin arkijärjellä homekoulujen suuri määrä tuntuu hyvin erikoiselta. Onko kyse siitä, että rakennusyhtiöiden panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan ovat olleet perinteisesti häviävän pieniä, eikä nykyaikaisia ilmanvaihto- ja eristysratkaisuja ole osattu soveltaa käytännössä? Onko kyse ehkä kilpailun puutteesta vai yksinkertaisesti halvalla hutiloiden tehdystä työstä? Oli syy mikä tahansa asiakkailla on oikeus vaatia parempaa laatua! Esimerkiksi yleisesti käytössä oleva uusien asuinrakennusten 2 vuoden takuuaika tuntuu järjettömän lyhyeltä.

Lappeenrannan koulut ja päiväkodit kaipaavat joka tapauksessa korjausta. Lasten ja nuorten terveys on asetettava korjausinvestointien kärkeen. Sisäilman laatuun tehdyt panostukset maksavat itsensä nopeasti takaisin, jos niiden avulla saadaan ehkäistyä tulevaisuuden hengitystiesairauksia.

Samaan aikaan keskustellaan tulevaisuuden kouluverkon rakenteesta, jonka osana on ratkaistava muun muassa lukioiden määrä ja sijainti. Omasta mielestäni vastuullisin vaihtoehto vaikeassa taloustilanteessa olisi panostaa seinien sijasta sisältöön. On täysin järjetöntä maksattaa koulujen kasvava korjausvelka oppilailla ja opettajilla. Tekemällä järkeviä valintoja meillä on mahdollisuus samaan aikaan tehdä kouluista terveellisempiä, pitää kiinni opetuksen laadusta ja tasapainottaa pitkällä aikavälillä kaupungin taloutta. Jos tämä tarkoittaa joidenkin koulujen yhdistämistä ja rakennusten sulkemista, olen siihen valmis.