Das Lederhosenblog - suomalaisena Baijerissa

Viimeisimmät blogimerkinnät

Blogiarkisto

RSS-syöte

Augustuksen linna, osa 1

Share |

Perjantai 29.5.2015 klo 1.33 - Aleksi Päiväläinen


Usein tuntuu olevan niin, että oman kotikaupungin nähtävyydet jäävät lapsipuolen asemaan. Vaikka kuinka sattuisi asumaan upean arkkitehtuurin ja historiallisten näyttämöiden keskellä, niin arjen pyörityksessä ne jäävät helposti huomaamatta. Esimerkiksi Helsingissä asuessani taisin olla melkein täysi-ikäinen ennen kuin ensimmäisen kerran vierailin tuomiokirkossa! Päätimme perheen voimin, että täällä Augsburgissa emme tekisi tätä virhettä. Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan.

”Jo muinaiset roomalaiset” -fraasi on kulunut mutta varma tapa saada yleisö nuokahtelemaan heti puheen ensimmäisestä lauseesta alkaen. Mutta Augsburgin kohdalla lausahdus itse asiassa osuu kohdalleen. Kaupungin on nimittäin perustanut Rooman keisari Augustus sotilasleiriksi nimellä Agusta Vindelicum  vuonna 15 jKr. Kyseisen hepun kunniaksi raatihuoneen torille on pystytetty alla olevassa kuvassa näkyvä patsas. Augsburgin nykyinen pääkatu seuraa melko tarkasti alkuperäisen roomalaisen valtaväylän reittiä, joten täällä voi kirjaimellisesti kulkea roomalaisten jalanjäljissä.

augustus_kleine.jpg

Keisari Augustus valvoo katseellaan raatihuonetta.

Patsaan jalustassa olevat hahmot symboloivat neljää Augsburgille tärkeää jokea: Lech, Wertach, Brunnenbach ja Singold. Oheinen naishahmo kuvaa Wertachia.

wertach-kleine.jpg

Naishahmo symboloi Wertach-jokea.

Patsaan takana näkyy 1600-luvun alussa rakennettu Raatihuone. Vierailemalla sen lehtikullalla päällystetyssä Kultaisessa salissa (Goldener Saal) saa käsityksen kaupungin pitkästä ja vauraasta historiasta. Rathaus toimii kaupungintalona, jossa muun muassa valtuusto kokoontuu. On omalla tavallaan viihdyttävää verrata tätä rakennusta esimerkiksi suunnilleen samankokoisen Espoon kaupungintaloon. Mitä tähän nyt voisi sanoa? Toiset vaan ovat ehtineet kerätä fyrkkaa vähän pidempään kuin toiset…

goldener_saal_kleine.jpg

Raatihuoneen kultainen sali (Goldener Saal).

Kaupungin ehkä näkyvimpiä ja ennen kaikkea kuuluvimpia maamerkkejä ovat kirkot, joita katoliseen tapaan piisaa joka sormelle ja vähän enemmän. Päivittäin klo 12 kaupungin täyttää kirkonkellojen kumu, joka on jotain aivan muuta kuin suomalaiselle tutut yksinäiset kirkonkellon lyönnit. Ennemmin sitä voisi kuvailla kellojen sinfoniaksi, jota kuunnellessaan pystyy keskiaikaisilla kujasilla kuvittelemaan itsensä kauas historiaan.

Kirkoista tärkeimmät ovat tuomiokirkko (Dom) sekä St. Ulrichin ja Afran kaksoiskirkko. Ensin mainittua alettiin rakentaa 1000-luvulla. Jälkimmäinen puolestaan symboloi protestanttisen ja katolisen kirkkokunnan rauhallista rinnakkaiseloa, jonka ensimmäiset askeleet otettiin Augsburgin uskonrauhassa vuonna 1555. (Voin tunnustaa, että ennen tänne tuloa olin onnellisesti unohtanut tämän historian merkkitapauksen. Kyllä siitä lukion historian tunnilla varmaan puhuttiin, mutta monta muutakin kiinnostavaa asiaa olen ehtinyt unohtaa.)

dom_klein.jpg

Augsburgin tuomiokirkko Dom.

maximilian_strasse_kleine.jpg

Pääkatu Maximilianstraβe, jonka päässä näkyy St. Ulrichin katedraali.

Yllä olevassa kuvassa näkyy pääkatu Maximilianstraβe, jonka päässä kohoaa St. Ulrich. Kauniina kesäpäivänä jo pelkkä kävely leveällä kadulla on elämys. Sen varrella kohoavia jykeviä asuintaloja ja palatseja ihastellessaan voi melkein kuulla hevosten kavioiden kopinan katukiveyksellä niiden vetäessä renessanssiruhtinaiden ja rikkaiden kauppiaiden vaunuja. (Kuva on otettu harmaana helmikuun päivänä, joten se ei ehkä anna oikeaa kuvaa.) Historiallista tunnelmointia voi jatkaa vaikkapa katukahvilassa oluen tai herkullisten leivosten kera. Samalla oivaltaa tämän kaupungin ehkä parhaan puolen: Ikivanha kaupunki arvostaa historiaansa, mutta on samalla elävä ja iloinen. Historia ja nykypäivä elävät rinnakkain, sovussa toisiaan kunnioittaen.

Avainsanat: Augsburg, historia, nähtävyydet, Augustus


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini